minä luotin sinä et
ja se sattuu kun viimeinkin ymmärrän
kun avaan silmäni enkä pidä sinua enään pyhänä
kun huomaan että sinä oletkin ollut valetta
sitten minä lihon surustani
se kasvattaa minua monta sataa grammaa lisää
nyt en enää tiedä miten päin olisin
minne päin menisin tai mitä ajattelisin
enkä voi edes kysyä tietä sinulta
mistä tiedän jos olet minua joskus harhaan opastanut?