mä olen istunut yksin laiturilla tuulessa ja auringossa
paksun vaatevuoren alla
miettinyt uskallanko olla bikineissä
no enhän mä
en ole uhrannut pariin viikkoon ajatuskaan itseeni
ehkä se oli virhe, ylitin taas 41
pääsin kyllä jo pois sieltä
mutta niin ei saisi käydä
olen ajatellut vain päästäistä
tai oikeastaan en sitä, vaan sen asioita
yrittänyt ratkoa jonkun muun ongelmia pääni kipeäksi
ja mitä mä siitä sain?
miljoona silmäparia tuijottamassa
olisi huojentavaa jos joku huolehtisi välillä minusta
kellään ei ole ikinä aikaa tai sitten jaksamista
jäljellä on pari viikkoa ja sitten mun täytyy kohdata se ihminen
joka jätti mut silloin kun asiat oli kaikista pimeimmin
mutta sitä ennen se oli ainut joka vaivautui välittämään
vaikken sitä osannut arvostaa
pelottaasiltienosaaenääpuhuasillevaikkahaluanniinkovinettäsemutnostaisi